Maailmankoti

Ihmiskunta toteuttaa yhtä suurta ajatusta kerrallaan. Maailmankatsomukseksi asti on kasvanut näkemys, että markkinat ohjaavat toimintojamme ja ajattelevat puolestamme.

Vapaa markkinatalous perustelee hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeudet, parhaan lopputuloksen, moniarvoisuuden ja demokratian. Markkinat tietävät, mitä me tarvitsemme. Elämme talouden, ekonomian, hallitsemaa aikaa.

Ekonomian takaa voi kuulla muita hiljaisia signaaleja. Luomakunta on kääntänyt kylkeään tai sen uni on häiriintynyt. Ilmastonmuutos puhututtaa ihmisiä. Luonnonilmiöiden normaalejakin poikkeamia luetaan ilmastonmuutoksen piikkiin. Todellisen huolen rinnalla elävät hysterian ja fatalismin hahmot.

Ihmisyhteisöt muodostuvat monista kansallisuuksista. Ihmiset liikkuvat nopeasti paikasta toiseen. Yhteisöjen rakentuminen ja eheys eivät ole itsestäänselvyys. On helppo nostattaa esille ennakkoluuloja ja pelkoja.

Eurooppalaisella saattaa olla muita ohuempi kosketus maailmankatsomuksensa perusteisiin. Hän ei ole tottunut menemään niin syvälle saakka. On toisia kulttuureja, joissa maailmankatsomus on tiedostettu, ja se ohjaa arkipäivän toimintaa.

Talous on aina kuulunut ihmisen elämänpiiriin. Ilmasto on aina ollut muutoksessa. Ihmiset ovat aina liikkuneet. Tässä ei sinällään ole mitään uutta. Nyt me teemme tämän kaiken vain yhä laajemmin, nopeammin ja voimakkaammin. Samassa suhteessa kasvavat virhearviointiemme seuraukset.

Kreikan kieli kutsuu kotia nimellä oikos. Koti on ydinperhettä laajempi kokonaisuus. Se on kuin vanhan ajan huusholli, jossa asui talonväkeä ja torppareita, useassa sukupolvessa. Kodin kuva on ollut perustava, sillä siitä juontui kreikan kieleen muitakin nykyään keskeisiä sanoja.

Sana ’talous’ tulee sanasta oikonomos, ’talon laki’. Kodin ja talouden yhteys on perustava. Kodinhoito edellyttää pitkäjänteisyyttä, vastuullisuutta ja työtä. Talouden tehtävänä on palvella kotia — ei kodin taloutta. Silti niitä ei voi erottaa toisistaan.

Edelleen koti-sanasta juontuu luontoon ja luontokappaleisiin liittyvä ekologia, oikologos. Kodin vaurauden perusta oli viljelemisessä ja karjanhoidossa. Asuttu maa on elämän kohtu ja elinehto. Sen lakeja vastaan ei voi taistella seurauksitta. Maa, eläimet ja ihmiset kuuluvat kodin piiriin.

Koti-sanasta johdetaan lisäksi yhteistä elokehää ja ihmisten yhteyttä tarkoittava ekumenia, oikoumene. Siinä on iduillaan ajatus globalisaatiosta tai maailmankylästä. Ekumenia on teologisessa kielenkäytössä liitetty kristillisten kirkkojen yhteyspyrkimyksiin. Sen voi ymmärtää myös ihmisten kohtaamisena ja erilaisten taustojen ja kulttuurien vuoropuheluna.

Voisiko koti-sana avata uusia yhdistäviä näkökulmia ihmisten välisiin suhteisiin, talouteen sekä ihmisen ja luonnon suhteeseen? Kodin perusmerkityksiä ovat huolenpito, yhteys, jatkuvuudesta huolehtiminen, sovinnon etsiminen ja turva.

[kirjoitus on julkaistu alunperin www.sivistys.net -blogissa 26.4.2013]