Ilmastonmuutos on ajassamme oleva ilmiö, johon ihmisen olisi otettava kantaa. Toiset kääntävät koko touhulle selkänsä ja toiset näkevät sen pelottavana ja huolestuttavana ilmiönä. Kolmansia se velvoittaa toimimaan.

”Ilmastonmuutostodistus”

Tutkijat ovat pitkään kiistelleet, onko ilmastonmuutokselle olemassa. Tämänhetkinen konsensus näyttäisi olevan, että ilmastonmuutosta saattaa (kiihtyvästi) tapahtua (teisti). Kokonaan toinen juttu sitten on, todistaako se tietyn ”yhden ilmastonmuutoksen” (eli tämän ihmisen hiilipäästöillä aiheuttaman – monoteismi) oikeellisuuden vai kertooko se vain siitä yleisestä tosiasiasta, että maapallon historiassa ilmasto on muuttunut monesti ja varsin paljon (panteistit ja polyteistit). Lämpimät talvet ja sateiset kesät todistavat yhdelle skandinaaville ”Sen ilmastonmuutoksen” olemassaolon (monoteisti). Toiselle se voi todistaa, että mahdollisesti ilmasto muuttuu, koska se on aina muuttunut ja tulee yhä muuttumaan (panteisti). Kolmas voisi todeta, että joillakin alueilla ilmasto muuttuu enemmän kuin toisilla (polyteisti). Kolmas ei näe mitään järkevästi otettavaa merkkiä ilmaston muuttumisesta (ateisti).


Ilmoituksesta

Miten ilmastonmuutos on ilmoittaa itsensä? Maapallon sedimenttikerrostumiin ja fossiilisiin jäämiin se on joidenkin mukaan piirtänyt vahvimmat jälkensä. Toiset taas laittavat menneet sivuun ja tarkkailevat lämpömittaria,  sademääriä sekä napajäätiköiden sulamisesta kertovia raportteja. Niistä käy selkeästi ilmi, mitä on tulossa. Kolmas yrittää lukea tätä informaatiota rinnakkain ja joutuu hieman hankalaan tilanteeseen suhteuttaessaan menneisyyden rajuja muutoksia nykyisyyden mahdollisiin huolenaiheisiin.


Synnistä

Johtuuko ilmastonmuutos ihmisestä? Onko ihminen ”syntinen” ja rikkonut elokehän sääntöjä vastaan? Jos näin on, ihmisen on selvitettävä perin pohjin toimensa ja ryhdyttävä parannuksentekoon. Toiset kokevat tehtävän niin mahdottomaksi, että lopettavat ”laskemisen” ja heittäytyvät tekemättömiksi. Kolmansien mukaan ihminen ei ole syypää muutoksiin. Muutokset ovat ihmistä suurempi voima eikä niitä sitä paitsi voisi ihmistoimin pysäyttääkään.

Pelastuksesta

Ilmastonmuutos on uhka ihmiskunnalle ja koko maapallolle. Tämä synnyttää mission: on laajennettava moraalista ymmärrystä koskemaan toisiakin ihmisiä – jotta maapallo pelastuisi (fundamentalistit). Toiset kokevat, että tässä nyt on tehty kärpäsestä härkänen, ja että tuollainen julistus ja moraalinen ahdistelu ovat liioiteltuja. Jokainen tulkoon omalla uskollaan autuaaksi (relativistit).


Hyvistä teoista ja lähimmäisyydestä

Ilmastonmuutos antaa ”paistaa niin hyville kuin pahoillekin”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joillakin alueilla nautitaan lämpimimmistä kesistä ja talvista (siunaus). Ilmastonmuutos kuitenkin koettelee kovimmin kaikkein väkirikkaimpia ja köyhimpiä alueita maailmassa (rangaistus). Ovatko nuo ongelmiin joutuneet olleet erityisen pahoja – ja saavat nyt tuta (oikeudenmukaisuus)? Vai velvoittaako tämä muutoksesta voittajina selviäviä ottamaan huolekseen myös ilmastopakolaiset (solidaarisuus)?

Eskatologiasta

Aika on lyhyt ja ilmastonmuutos on tullut lähelle. Se on aivan teidän keskellänne. Kääntykää, uskokaa ilmastonmuutos ja tehkää elämäntapamuutos (paruusia)! Mutta voiko loppua jouduttaa? Täytyykö meidän ehtiä viemään sanomaa ilmastonmuutoksesta kaikkiin maailmankolkkiin – sinnekin, missä siitä ei ole ennen kuultu (evankeliointi)? Onko ilmastonmuutos yksi tapa pelotella lopulla. Todennäköisesti yksilöiden loppu tulee ennen sitä ja siinä
onkin jokaisella paljon enemmän murehdittavaa (sielunpelastus).

Jaa somessa: