Järjestäytyminen
Uuden kirkolliskokouksen nelivuotiskausi alkoi. Alussa kokous järjestäytyi, valitsi puheenjohtajiston, valiokunnat puheenjohtajineen ja sihteereineen sekä valitsijamiehet. Kokousviikon aikana valittiin myös Kirkkohallituksen täysistunnon edustajat (jäsenvaali) sekä lainoppinut asiantuntija toimikaudelle 2016-2020.
Järjestäytymisen piiriin mahtunevat myös päätökset edustajien palkkioiden ja ansionmenetyskorvausten periaatteista ja summista.
Tarkemmat tiedot näistä – ja kaikista muistakin asioista – löytyy Sakasti-sivuilta: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp2?open&cid=ContentAF4C0
Valmistuneet (melko konkreettiset) päätökset
Jos miettii kirkollisen päätöksenteosta juontuvia mediakärkiä, niitä ei löydy välttämättä valmistelluista ja päätetyistä asioista. Monesti huomion vie asiat, joista juuri ei ole ollut tarkoitus puhua. Seuraavat asiat – olivat ne sitten mediaseksikkäitä tai eivät – ovat jokseenkin yksiselitteisiä ja myös konkreettisia.
Eläkeiän (yläikäraja) nosto 70 vuoteen
Kirkolliskokous teki konkreettisen, työntekijöiden todellisuuteen pitkäkantoisen päätöksen (Kirkkolain muuttaminen ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 19 §:n kumoaminen). Muutos sisälsi kolme asiakokonaisuutta (eläkeikärajan nosto asteittain 70 vuoteen, muutoksenhakuoikeuden täsmentäminen sekä korkolain soveltamista virkasuhteessa olevan saataviin).
Kirkon keskusrahaston toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (2015) hyväksyminen
Kirkolliskokous hyväksyi keskushallinnon toimintakertomukset ja tilinpäätökset vuodelta 2015, ja myönsi vastuuvapauden. Tilivuoden tulos oli -2.741794,37 (negatiivinen). Tulos muodostuu keskusrahaston (+1.230964,79 euroa) ja kirkon palvelukeskuksen, Kipa (-4.049801,61), tuloksista.
Tilintarkastajayhteisöksi kaudelle 2016-2019 valittiin KPMG Oy.
Lisävalmisteluun menevät asiat
Arkkipiipan vaalitavan muutosesitys
Arkkipiispan vaalitapaan on kohdistunut muutospaineita. Arkkipiispa joutuu edustamaan kokonaiskirkkoa tavalla, joka herättää ajatuksen siitä, pitäisikö muiden hiippakuntien valitsijoiden painoarvoa lisätä suhteessa Arkkihiippakunnan valitsijoihin. Arkkipiispan vaalitapaa koskevien kirkkolain ja kirkon vaalijärjestyksen säännösten muuttaminen vietiin lähetekeskustelun jälkeen lakivaliokunnan valmisteluun ja siihen tullaan liittämään myös perusteluvaliokunnan lausunto. On ymmärrettävää, että arkkipiispan vaalitapaan liittyy jonkin verran alueellisia ja myös periaatteellisia intohimoja.
Seurakuntavaalien äänestysajankohdan siirtäminen/vaalikäytäntöjen kehittäminen
Kirkolliskokoukselle tuli kaikkiaan kolme aloitetta seurakuntavaalien ajankohdan muuttamisesta (isänpäivä). Asia lähti yleisvaliokunnan jatkovalmisteluun lähetekeskustelun jälkeen. Tässä vaiheessa kyse on todennäköisesti lähinnä vaalien ajankohdan muutoksesta, ei vielä sähköisen äänestämisen selvittämisestä.
Seurakunnan luottamustehtävässä toimivan henkilöstön jäsenyyden säilyminen vaalikauden loppuun
Kirkolliskokoukselle tehty hiippakunta-aloite laitettiin yleisvaliokunnan jatkovalmisteluun.
Kirkon virkaan valmistuvilta edellytettävä missiologian tuntemus
Edustaja-aloite koski missiologian sisällyttämistä kirkon virkaan valmistuvien tutkintoihin pakollisina opintoina. Aloite meni lähetekeskustelun päätteeksi yleisvaliokunnan valmisteltavaksi.
Selvityksen tekeminen avioliittoon vihkimisestä luopumisesta
Edustaja-aloitteessa esitettiin selvityksen tekemistä avioliittoon vihkimisestä luopumisesta. Asia sai näkyvässä keskustelussa kaikkein suurimman huomion (60 puheenvuoroa). Esillä oli vaihtoehdot lähettää asia joko peruste- tai yleisvaliokunnan jatkovalmisteluun. Äänestyksen jälkeen se lähti yleisvaliokunnalle, vaikka todettiinkin, että se vaatii myöhemmin myös perustevaliokunnan kannanottoa. Tällaisenaan aloite osaltaan täydentää jo marraskuussa 2015 valmisteltavaksi menneitä avioliittoon vihkimistä koskevia selvityksiä.
Uusimmat kommentit