Aluksi
Kirkolliskokouksen alla yleinen huomio oli kiinnittynyt syyskuussa julkaistuun Piispainkokouksen selvitykseen kirkon avioliitto-opetuksesta. Niin ikään loppukesästä käytiin julkista keskustelua oikeusoppineiden lausunnoista, jotka koskivat muuttuvaa avioliittolakia. Seurakuntien suunnalta kirkolliskokoukselle esitettiin painetta tarttua kirkon keskitettyjen sähköisten järjestelmien (KIPA, Kirjuri ja uusi tilastointiohjeistus) uudelleen arviointiin, kalleuteen, työläyteen ja muihin käytännön hankaluuksiin.
Kokoukseen valmistuva sai tänä syksynä poikkeuksellisen painavaa kokouspostia pitkin lokakuuta. Mainittujen selvitysten lisäksi laatikkoon tippui Kirkon nelivuotiskertomus (2012-2015), Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston toimintasuunnitelmat (2017-2019), ja ehkä kaikkein painavimpana Tulevaisuuskomitean kaksiosainen, hyvin laaja ja perusteellinen mietintö.
Näiden lisäksi jatkui keväällä tehtyjen aloitteiden käsittely sekä joukko uusia aloitteita.
Tarkemmat tiedot näistä – ja kaikista muistakin asioista – löytyy Sakasti-sivuilta: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp2?open&cid=ContentAF4C0
Valmistuneet päätökset
Mediaa kiinnosti kokousviikon osalta selkeimmin avioliittokysymykseen liittyvien tiedoksiantojen käsittely. Kohtuullista huomiota sai myös Tulevaisuuskomitean mietintö. Muut aihepiirit taisivat tippua sitten julkiseen keskusteluun kerättyjen aiheiden seulasta.
Kirkon keskusrahaston toimintasuunnitelman ja talousarvion (2017) hyväksyminen
Kirkolliskokous hyväksyi keskushallinnon toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2017. Kirkon keskushallinnon talousarvion loppusumma (noin 27 M€) on noin 4% pienempi kuin vuoden 2015 tilinpäätöksen loppusumma. Tämä heijastelee yleistä varautumista kirkon keskushallinnon kulujen pienentämiseen tulevina vuosina seurakuntatalouksien tilanteen kiristyessä.
Talousarvioesityksessä tehtiin hyväksytyn raamin sisällä muutoksia. Merkittävin muutos oli lähetysjärjestöille ja Kirkon ulkomaanavulle suunnattu 200.000 euron avustus hiippakuntien lähetyssihteerien palkkakuluihin kohdennettavaksi. Avustus annettiin nyt toistamiseen ja sen taustalla on lähetysjärjestöille ja KUA:lle aiheutuneet vaikeudet valtion leikattua kehitysyhteistyön määrärahoja vuodesta 2016 alkaen. Tähän kysymykseen kirkolliskokous joutuu palaamaan, jotta asiaan saataisiin kestävämpi ratkaisu. Muut avustukset jaettiin esitetyllä tavalla.
Kirkon valtiolta saamiin yhteiskunnallisten tehtävien korvauksiin (uusi rahoituslaki 2016) saatiin 114 M€. Uuteen lakiin oli kirjattu indeksikorotus, mutta Hallituksen esityksen mukaisesti indeksi oltaisiin jäädyttämässä. Tämä jäädytys koettiin kirkon puolelta juuri sovitun käytännön rikkomisena. Kirkolliskokous lausui asiasta Opetus- ja kulttuuriministeriölle indeksijäädytystä vastustavan kantansa.
Arkkipiipan vaalitavan muutos
Keväisen lähetekeskustelun jälkeen Arkkipiispan vaalitapaan liittyvä muutos käsiteltiin peruste- ja lakivaliokuntien lausuntojen pohjalta ja vaalitapaan liittyvät muutosponnet hyväksyttiin. Muutoksen keskeinen sisältö on, että aiemmin arkkihiippakunnan äänten painoarvo suhteessa muihin oli noin 80:20. Uudessa valintatavassa arkkihiippakuntien äänimäärä jaetaan kolmella ja muiden hiippakuntien osuus vastaavasti vahvistuu.
Lääninrovastin vaalitapaa koskeva muutos
Lääninrovastin vaalitapaa (4-vuotiskausi) muutettiin niin, että tuomiokapituli valitsee lääninrovastin alueen kirkkoherroista. Muutos parantaa lääninrovastin toimintamahdollisuuksia. Tämä merkitsee myös hallinnon keventämistä. Esitys on kirkon tulevaisuuskomitean linjausten mukainen.
Muiden kristillisten kirkkojen jäsenten ehtoolliselle osallistuminen
”Ehtoollisvieraanvaraisuuden” periaatteen ja virallisen ehtoollisyhteyden välille tehtävällä erottelulla pystytään vastaamaan pastoraalisesti käytännön vaikeuksiin. Nyt kyse on nimenomaan ehtoollisvieraanvaraisuuden periaatteen noudattamisesta. Piispainkokous sai tehtäväkseen laatia asiaa koskevan ohjeistuksen.
Kirkon virkaan valmistuvilta edellytettävä missiologian tuntemus
Keväällä 2016 tehty edustaja-aloite koski missiologian sisällyttämistä kirkon virkaan valmistuvien tutkintoihin pakollisina opintoina. Aloite meni lähetekeskustelun päätteeksi yleisvaliokunnan valmisteltavaksi. Kirkolliskokous siirsi asian Piispainkokoukselle jatkotoimenpiteitä varten.
Lisävalmisteluun menevät asiat
Seurakuntavaalien vaalikäytäntöjen kehittäminen
Asia lähetettiin Kirkkohallitukselle valmisteltavaksi.
Selvityksen tekeminen kirkon vihkioikeudesta luopumisesta
Keväältä tullut edustaja-aloite tuli yleisvaliokunnan valmistelemana käsittelyyn. Päätettiin, että esitys lähetetään piispainkokoukselle jatkotoimenpiteitä varten. Selvityksessä on tarkoitus hakea vastauksia hyvin monipuolisesti niihin vaikutuksiin, jotka vihkioikeudesta luopumisesta mahdollisesti seuraisi.
Uusimmat kommentit