Intohimo (passion)
Intohimoni, passioni, liittyy haluun ymmärtää elämää, ihmistä, kristillistä perintöä sekä yritykseen sanoittaa kokemaani. Tämän otsikon alle olen koonnut ajatelmia, jotka ovat syntynet mielenkiinnosta elämän eri ilmiöihin.

Ajatuksiani: Intohimo
KIRJAESITTELY: Taantuvan tasa-arvon kirkko
[kirjaesittely on julkaista Vartija-lehdessä 25.3.2019] Taustamaisemasta Maaliskuun alussa vuonna 2018 Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa vietettiin yhteisen pappeuden 30-vuotisjuhlaa. Ensimmäiset naiset vihittiin pappisvirkaan 6.3.1988. Juhlatunnelmaa...
Teologisia huomioita perustevaliokunnan avioliittoaloitetta koskevaan mietintöön
[Artikkeli on julkaistu hieman lähennettynä ja toimitettuna Teologisessa Aikakauskirjassa 1/2019, s. 45-55] I Aluksi Perustevaliokunta laati keväällä 2018 mietinnön avioliittokäsityksen laajentamista koskevaan aloitteeseen (Edustaja-aloite 1/2017 kirkolliskokoukselle,...
Virsi vai laulu – Virren äärellä (2/2)
Suomen kielessä virsi ja laulu ovat käsitteinä eriytyneet. Virsi mielletään uskonnolliseksi ja hartaaksi lauluksi erotuksena ei-uskonnollisille lauluille. Jos laulu, jota ei kutsuta virreksi, kuitenkin sisältää uskonnollista ilmaisua, se on nimetty hengelliseksi...
”Lyhyestä virsi kaunis” – Virren äärellä (1/2)
Vaellusrippikouluun opastavassa leirikirjeessä oli sanonta: ”Jos aiot ottaa mukaan hammasharjan, katkaise siitä ainakin varsi”. Mitään turhaa ei kannata kantaa mukana. Vähän samaan niukkuuteen liittyy vanha ajatus virrestä, joka on lyhimmillään paras. Matti Vilppula...
Kuva-arvoituksia kirkosta
Monipuolinen kaveri, myös sarjakuvapiirtäjänä tunnettu Mika Ijäs, piirsi pyynnöstäni kaksi sarjakuvaa, joita olen käyttänyt piispanvaaleihin liittyvissä tilaisuuksissa eri puolilla hiippakuntaa. Ensimmäinen kuvakokonaisuus liittyy erityisesti Oulun hiippakuntaan ja...
Laajasalo, Junkkaala ja varastetut sanat
Teemu Laajasalon esiintyminen (6.3.2018) Suomen teologisessa Instituutissa sisälsi yhtenä viestinä sen, että oikeastaan vain konservatiivikristityt ovat kiinnostuneita teologiasta ja käyttävät sitä uskonsa ymmärtämiseen. Väite on tietenkin esitetty kontekstissa, jossa...
Ajatuksia saamelaisten kansallispäivän aattona
Henkilökohtaista Vierailin saamelaiskeskus Siidassa (Inari) ensimmäisen kerran vasta loppukesällä vuonna 2016. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa ja suomalaisena tietämykseni siitä on kovin fragmentaarista ja ohutta. Mikä tähän ohuuteen on ollut syynä?...
Kirkosta ja sen teologisesta työskentelystä
Ei niinkään Kai Sadinmaa ja hänen tempauksensa, vaan itse asian käsittely havahdutti minut pohtimaan (byrokraattisuuteen taipuvan) kirkon ja (rakentavan) teologian suhdetta. Sadinmaan asiaa käsitellyt Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli pöytäkirjasi tarkasti...
Kolme kirjettä Laestadiukselle -oopperan jälkimietteitä
Suomi100 ja reformaation 500-vuotisjuhlaan humussa on kuultu kaksi uutta oopperaa suomalaisista herätysliikemiehistä. Aiemmin kevättalvella ilmestyi Paavo Ruotsalaisen persoonaa peilaava Herääminen -ooppera (Kapsäkki). Heinäkuun lopulla Lohtajan kirkkomusiikkijuhlilla...
Oikea sota
Vanha suomalainen virsikirja (1701) ja suomalainen veisuuperinne sen jälkeen ovat kuvanneet ihmisen uskonnollista matkaa sodan termein. Sota on ollut lähes jokaisen sukupolven omakohtainen kokemus. Virsirunoudessa taistelu, vihollinen, sota ja pauhu on valjastettu...
Maailmankoti
Ihmiskunta toteuttaa yhtä suurta ajatusta kerrallaan. Maailmankatsomukseksi asti on kasvanut näkemys, että markkinat ohjaavat toimintojamme ja ajattelevat puolestamme. Vapaa markkinatalous perustelee hyvinvoinnin, oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeudet, parhaan...
Uskonto, talous ja retoriikka
Radion aamuhartauksissa on syksyn aikana vallinnut tuuletuksen henki. Se on saattanut pudottaa mummoja penkiltä ja onpa haarukka saattanut lipsahtaa valkokauluskuuntelijankin kurkkuun. Pastori Kai Sadinmaa on käynyt hartauksissaan selkokielellä ”talouden jumalan”...