Kirkolliskokous kokoontui tiivistettyyn neljän päivän istuntoon. Mitä kirkolliskokous päätti?
Tulevaisuuden rakenneratkaisujen suuntaviivat
Merkittävimpänä asiakokonaisuutena oli tulevaisuusvaliokunnan lausunnon ja sen sisältämien ponsiesitysten (20) käsittely ja hyväksyminen. Ponnet sisältävät kirkon rakenteeseen ja toimintakulttuurin liittyviä linjauksia, jotka jäävät pääosin Kirkkohallituksen valmisteltavaksi.
Tulevaisuusvaliokunnan lausunnon takana oli Tulevaisuuskomitean valmistelutyö, jota käsiteltiin syksyn 2016 kokouksessa.
Ponnet koskevat kirkollisen hallinnon kaikkia tasoja aina paikallisseurakunnista hiippakunta- ja keskushallintoon sekä kirkolliskokouksen toimintaan saakka. Kaikkein konkreettisin yksittäinen linjaus – mikä samalla vaikuttaa monen muunkin ponnen muotoiluihin, oli ponsi numero 16. Kirkkohallitus sai tehtäväkseen valmistella keskusrahastomaksun pienentämistä yhdellä prosenttiyksiköllä ja selvittää tämän vaikutukset seurakuntien, seurakuntayhtymien, hiippakuntien ja kirkon keskushallinnon toimintaedellytyksiin. Prosenttiyksikön keskusrahastomaksun alentaminen merkitsee noin 6 M€ (eli noin 13 %:n) tulonvähennystä keskushallinnolle (nyt noin 46 M€).
Tämä vähennyslinjaus noudattaa suurin piirtein yleisiä seurakuntatalouksien säästöpaineita (jotka tietenkin eri puolella Suomea näyttäytyvät vähän erilaisina). Lisäksi taustalla on varautuminen tulevaisuuden aleneviin verokertymiin.
Vuoden 2016 tilinpäätökset
Kirkon keskusrahaston sekä Kirkon eläkerahaston tilinpäätökset. Keskusrahaston tilinpäätös oli yli 5 M€ ylijäämäinen, mikä johtuu Katajanokan kiinteistöjen myyntivoitosta. Ilman tätä satunnaista erää tilinpäätös olisi ollut noin 3,3, M€ alijäämäinen. Alijäämästä suurin osa selittyy Kirkon palvelukeskuksen (KIPA) tappioista (noin 2,5 M€). Kirkon eläkerahasto kasvoi vuonna 2016 suotuisasti.
Voimaan tulevia säädösmuutoksia
1.6.2017 lähtien kirkkojärjestykseen tulevan muutoksen myötä muiden kristillisten kirkkojen papit (tai vastaavat) voivat sovitusti saarnata kirkkoherran luvalla.
Kirkkolakiin tehtiin Kiky-sopimuksen mukaisia muutoksia, joiden tarkoituksena on helpottaa työllistymistä.
Turun Arkkihiippakunnan piispojen vastuualueita tarkistettiin arkkipiispan työkuorman huojentamiseksi Naantalin rovastikunnan osalta. Muutokset tulevat voimaan 1.6.2017.
Utsjoen seurakunnan tuki
Utsjoen seurakunta on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta. Kirkkohallitus myöntää ylimääräistä tukea seurakunnalle turvaten sen toimintaedellytykset haastavassa taloustilanteessa. Tätä ratkaisua perusteltiin vahvasti saamelaisen kulttuurin ja kielen vähemmistöaseman suojelulla.
Muita päätöksiä
Suomen evankelis-luterilaisen ja Viron evankelis-luterilaisen kirkon välinen yhteistyösopimus hyväksyttiin. Sopimus ei sisällä suoranaisia taloudellisia vastuita, mutta siinä tunnistetaan erinäisiä yhteistyö- ja koordinointitarpeita. Maiden välinen muuttoliike haastaa myös seurakuntia tarjoamaan palveluitaan kirkkojen jäsenille.
Piispainkokous sai tehtäväkseen valmistella ohjeistusta ”rippikouluehtoollisia” varten.
Kirkkolain ja -järjestyksen kodifiointiprosessi eteni lähetekeskustelusta lakivaliokuntaan.
Kirkon ICT-järjestelmien selvittämistä koskeva aloite lähetettiin talousvaliokuntaan.
Kirkon jäsenaloitteen kehittämistä koskeva aloite eteni hallintovaliokuntaan.
Kirkolliskokouksen viimeisimpänä – ja julkisuutta eniten kiinnostavana – päätöksenä edustaja-aloite avioliittolain laajentamisesta päätettiin lähettää valiokuntakäsittelyyn. Perustevaliokunta tekee siitä mietinnön ja yleisvaliokunta antaa lausunnon. Asiaa käsiteltiin kolmen päivän aikana täysistunnoissa. Puheenvuoroja aloitteesta käytettiin 63.
Uusimmat kommentit