Keep it simple – pyri pitämään asia yksinkertaisena!

Raamatussa yksinkertaisuudella (aplous) on monta ulottuvuutta. Moraalisessa mielessä sana viittaa puhdassydämisyyteen ja rehellisyyteen (1. Makk. 2:37; 60; Sanal. 10:9; Kol. 3:22) niin ihmisten kuin Jumalan (2. Kor. 1:12; Hepr. 10:22) edessä.

Sana ’aplous’ merkitsee myös pyyteetöntä antamista toisten hyväksi, mistä Paavali useasti seurakuntiansa kiittelee (Room. 8:2; 9:11,13; 12:8). Rikkaalla (plousios) sen sijaan on vaikea pysyä yksinkertaisena, koska rikkaus ja runsaus sitovat ihmistä ja hänen sydäntään moneen asiaan (Matt. 19:23).

Lisäksi yksinkertaisuus on kirkkautta, selkeyttä: ”Jos silmäsi on terve [aplous], koko ruumiisi on valaistu” (Matt. 6:22).

Kirkon historiassa yksinkertaisuus on ollut tavoiteltavaa. Puhdassydämisiä (oi kathoroi tee kardia) kutsutaan autuaiksi (Matt. 5:8). Jeesus asetti lapset esikuvaksi, ja pyysi tulemaan heidän kaltaisikseen (Mk. 10:14).  Molemmat ajatukset liittyvät yksinkertaisuuteen, vaikka sanaa ’aplous’ ei näissä esiinny.

On hiuksenhieno ero siinä, onko usko naiiviutta (O sancta simplicitas!) – vai perusasioihin keskittyvää selkeyttä. Luterilainen ’yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen kautta’ -opetus pyrkii alleviivaamaan yksinkertaisinta perusasiaa. Se saa oivan tulkinnan Christoph Knollin (k. 1630) virressä: ”Äl’ ann’ mun vilpistellä Pois sinust’, Jesu Krist’! Vaan vahvist’ uskoon vielä, Kiinit’ sinuus kiintiäst’” (VVK 391:11).

Yksinkertaisuuden ideaa on sovellettu teologiassa kuvaamaan Jumalan olemusta. Niin ikään se on liitetty tieto-opin yhdeksi lähtökohdaksi: selitettävä ilmiö on syytä selittää mahdollisimman yksinkertaisilla syillä (Occamin partaveitsi).

Yksinkertaisuus on vähän kuin mitä Maarit Hurmerinta sanoo rakkaudesta: ”Rakkaus ei vaadi paljon – vain kaiken”.

Jaa somessa: